Vankimessut 2021

Blogikirjoituksia

Täältä voit lukea Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan sosionomiopiskelijoiden blogikirjoituksia Vankimessut 2021 -tapahtuman teemojen mukaisista aiheista ajalla 7.6-13.6.2021.


Vankilasta vapauteen 

Koulutuspolkuja ja työllisyysnäkymiä


Saimme tarkasteltavaksi teemaksemme vankimessuille työllisyyden ja opiskelun. Meitä kiinnosti se, että millaisia mahdollisuuksia rikosseuraamusasiakkailla on työllisyyteen ja opiskeluun liittyen niin vankeusaikana, kuin vankilasta vapautumisen jälkeenkin. Paneuduimme aiheeseen erityisesti ehdotonta vankeusrangaistusta suorittavien henkilöiden näkökulmasta eli vankilassa tuomiotaan suorittavien vankien näkökulmasta. Halusimme tietää, millaisia polkuvaihtoehtoja heillä on siirtyessään vankilasta vapauteen. Vanki vapautumassa vankilasta ilman minkäänlaisia tulevaisuuden suunnitelmia on vangin yhteiskuntaan sijoittumisen kannalta huonoin vaihtoehto.

Tutustuimme mahdollisuuksiin niin eri ammattilaisten näkökulmasta, kuin kokemusosaajien kertomuksien kautta. Tämän lisäksi haimme verkosta tietoa eri mahdollisuuksista. Kokemusasiantuntijat ovat henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta käsiteltävästä aiheesta. Heidän kokemuksiensa kautta käsityksemme yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista laajenivat. 

Rikosseuraamusasiakkaille on tarjolla palveluita todella monipuolisesti työllistymiseen ja opiskeluihin liittyen. Mahdollisuudet toki riippuvat paljon asuinpaikkakunnasta, missä vankilassa tuomiota suoritetaan ja ympärillä vaikuttavista organisaatioista. Tämän hetken tärkein tehtävä onkin saada rikosseuraamusasiakkaat tietoisiksi tarjolla olevista palveluista sekä mahdollisuuksista. Näkemyksemme mukaan tehostetun neuvonnan, palveluohjauksen ja verkostoyhteistyön avulla rikosseuraamusasiakkaiden ohjautuminen palveluiden piiriin parantuu koko ajan yhä enemmän ja enemmän.

Vankiloissa vangeille on tarjolla työtoimintaa, jonka tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin yhteiskunnassa tehtävää työtä. Toiminnasta pyritään tekemään mahdollisimman mielekästä. Työn tekemiseen on tarjolla tarvittavaa tukea sekä apua. Työtoiminnan tavoitteena on ylläpitää työtaitoja, normalisoida vankioloja ja edistää vankien työllistymisedellytyksiä vapautumisen jälkeen sekä samalla turvata vapautumisen jälkeistä toimeentuloa. Vankiloissa tarjotaan myös erilaisia mahdollisuuksia ammatillisten opintojen suorittamiseen työn ohessa yhteistyössä oppilaitosten kanssa. (Rikosseuraamuslaitos 2019.)  

Mielestämme vankiloissa toteutettava työtoiminta on erittäin tärkeätä vankien kuntoutumisen sekä yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Avovankilassa vangit voivat työskennellä vankilan ulkopuolella siviilityöluvalla, jonka edellytyksenä on lupaehtojen noudattaminen esimerkiksi päihteettömyys. Parhaimmassa tapauksessa he voivat työskennellä jopa omissa siviilitöissään (Rikosseuraamuslaitos 2019). Uskomme omien töiden tekemisen ja työpaikan säilymisen vankeusaikana edesauttavan vangin tulevaisuutta, helpottavan vankeusajasta selviytymistä sekä tuovan positiivisia vaikutuksia vapautumisen jälkeiseen elämään.

On oleellista, että vankityön tarjonta olisi mahdollisimman kattava ja jokainen vanki pääsisi työskentelemään itselleen sopivalla alalla. Kun työnteko on mielekästä, voidaan päästä myös vankityölle asetettuihin tavoitteisiin. Mielestämme vankiloiden tulisi yhä enemmän tehdä yhteistyötä myös eri oppilaitosten kanssa ja näin mahdollistaa vielä monipuolisemmin erilaisten alojen opiskelu työn ohessa. Nykypäivänä esimerkiksi tietotekniikkaan liittyvät koulutukset ja työpaikat ovat lisääntyneet hurjasti yhteiskunnassa. Uskomme, että myös vangeissa on paljon IT-alasta kiinnostuneita sekä alasta vapautumisen jälkeen hyötyviä. Kaikille, kun perinteinen raksamiehenduuni tai lounaskokin ammatti eivät sovi. Miksei myös kauneudenhoitoalaan liittyviä tehtäviä voisi lisätä vankiloiden työtoimintaan.

Myös opiskelu on mahdollistettu vangeille. Onkin todettu, että vangeilla tulee olla samat koulutusmahdollisuudet, kuin muilla kansalaisilla. Ammatillisen koulutuksen lisäksi  vankiloissa on mahdollista opiskella yleissivistävää koulutusta. (Rikosseuraamuslaitos 2020.) Vankeusaikana saaduista opintotodistuksista ei ilmene, että opinnot on suoritettu vankilassa, jonka avulla ehkäistään vankien leimaamista ja heihin kohdistuneita ennakkoluuloja. Opintotodistuksissa näkyy vain vankilan kanssa yhteistyössä koulutuksia järjestävän oppilaitoksen tiedot. Ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen lisäksi vankilassa tarjotaan VALMA-koulutusta, jonka tarkoitus on valmistaa ammatilliseen koulutukseen sekä peruskouluopintoja ja mahdollisesti myös korkeakouluopintoja. (Rikosseuraamuslaitos 2020.)

Rikosseuraamuslaitos on myös osallisena Transit -Rikosseuraamusasiakkaat osaamisella työelämään -hankkeessa, "jonka tavoitteena on sujuvoittaa rikosseuraamusasiakkaiden koulutussiirtymiä ja työllistymistä sekä edistää heidän integroitumistaan yhteiskuntaan ja rikoksettomaan elämään". Hankkeessa toimitaan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Tarkoituksena on luoda toimintamalli, jonka avulla vangin koulutus- ja työllisyysjatkumot siirtyvät sujuvasti siviiliin. Hankkeessa panostetaan erityisesti ammattilaisten opastukseen ja valmentamiseen teemaan liittyen. (Transit -Rikosseuraamusasiakkaat osaamisella työelämään -hanke 2021.) Hankkeen nettisivuilta löytyy kattavasti tietoa opiskelusta ja työllistymisestä niin rikosseuraamusasiakkaille, kuin ammattilaisillekin. Mielestämme sivusto helpottaa todella paljon kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvän kokonaisuuden ja erilaisten vaihtoehtojen hahmottamista. 

Vankilan ulkopuolella työllistymisestä ja opiskeluista vastaa yksityiset, kunnat ja valtio, mutta erityisen suuressa roolissa ovat myös kolmannen sektorin organisaatiot eli niin kutsuttu järjestökenttä, jotka tekevät todella tärkeätä työtä vankien ja vapautuvien vankien puolesta. Perinteisen TE-toimiston tarjoaman avun lisäksi kolmannen sektorin organisaatioilla on laaja joukko erilaisia projekteja, hankkeita ja palveluita työtoimintaan liittyen. Uskomme, että monella vangilla voi olla suurempi kynnys motivoitua TE-toimistojen, kuin kolmannen sektorin tarjoamiin työtoimintoihin. Ikävää kyllä, TE-toimiston palveluiden kerrotaan usein olevan hyvin hankalasti tavoitettavissa. Toivomme kuitenkin, että palveluohjauksen ja verkostoyhteistyön lisääntyminen edesauttavat sekä helpottavat myös TE-toimistojen palveluihin hakeutumista.

Ihmisillä on edelleen hyvin negatiivinen käsitys vankien ja vapautuvien vankien työllisyys- ja opiskelumahdollisuuksista, mutta mielestämme tilanne on kuitenkin erittäin hyvä. Usein lähtökohtaisena ongelmana on ennemminkin erilaiset erityisen tuen tarpeet oppimiseen liittyen ja siitä johtuva motivaation puuttuminen, joka hankaloittaa huomattavasti työntekoa ja siihen sitoutumista. Ajatuksemme on, että ensin tulisi tunnistaa työntekoa ja opiskelua estävät sekä hankaloittavat tekijät, jonka jälkeen voidaan järjestää tarvittavaa tukea näiden esteiden poistamiseen. Näkemyksemme mukaan on kuitenkin tärkeintä, että vapatuvan vangin hyvinvointi ja muut olosuhteet ovat kokonaisvaltaisesti kunnossa, jotta työnteko ja opiskeluun sitoutuminen olisivat mahdollisia. 


Kirjoittajat ovat Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan sosionomiopiskelijoita


Rikosseuraamuslaitos. 2019. Työ. Viitattu 20.5.2021. https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/toiminnot/tyo.html

Rikosseuraamuslaitos. 2020. Opiskelu. Viitattu 20.5.2021. https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/toiminnot/opiskelu.html

Transit -Rikosseuraamusasiakkaat osaamisella työelämään -hanke. 2021. Hankeen tiedot. Viitattu 25.5.2021. https://sites.google.com/inlive.fi/transit-osaamo/hanke?authuser=0



Vangin vapautuminen velallisena ei ole niin yksinkertaista


"Silloin, kun mä ensimmäisiä kertoja vapauduin Sörkän vankilasta 90-luvun alussa, mulla oli vaan muovikassi kädessä eikä mitään tietoa tulevasta. Nykyään asiat ovat paremmin." Näin kertoi eräs useita vankilatuomiota istunut ja nykyinen kokemusasiantuntija Laurean opintojaksolla. Totta, että asiat ovat nykyisin huomattavasti paremmin vangin näkökulmasta vapautumistilanteessa. Helposti vangin kuntoutuksessa taloudellisten asioiden selvittely jää vähemmälle huomiolle.

Myös digitalisoitunut maailma on tuonut omat lisähaasteensa asioimiseen liittyen. Siinä missä ennen omia asioitaan pystyi hoitamaan viranomaisten kanssa virastossa asioimalla, nykyisin tarvitaan sähköisen tunnistamisen tunnukset, internet, tietokone sekä sujuvat digitaidot. Pidemmän vankeustuomion aikana maailma on muuttunut digiasioissa kovasti, ja meille itsestään selvät asiat (sähköinen asiointi, some, verkkopankki ym.) voivat olla täyttä hepreaa vapautuvalle vangille. Vapautuvan vangin taloudellinen tilanne ei välttämättä mahdollista älypuhelimen tai tietokoneen hankkimista. Myöskään pankkitilin ja pankkikortin omistaminen eivät ole itsestään selviä asioita pitkään rikos- tai päihdehistorian omaavalle.

Kriminaalihuollon tukisäätiö digiohjausta rikostaustaisille, jotka kokevat tarvitsevansa apua sähköisessä asioinnissa ja digilaitteiden käytössä. Digiohjausta saa henkilökohtaisesti itseä askarruttavissa asioissa kuten esimerkiksi verkkopankin käytössä, asunnon hakemisessa, Kelan sivujen käytössä, velka-asioissa tai työ- tai opintoasioissa. Keskustelemaan voi mennä myös vapaasti itseä mietityttävistä asioista. (Kriminaalihuollon tukisäätiö 2021a.) Usein vankilasta vapautuminen on jo itsessään henkisesti iso muutosprosessi, puhumattakaan millaista stressiä omaan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät epävarmuustekijät aiheuttavat.

Lähtökohtaisesti on hyvä, että vanki on jo vankeusaikana anonut toimeentulotukea, jonka saa käyttöönsä vapautumishetkellä. Omaan talouteensa liittyviä asioita on mahdollista hoitaa myös poistumisluvilla tai esimerkiksi valvotussa koevapaudessa. Nämä mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole välttämättä mahdollisia lyhyemmissä vankeustuomioissa, koska vapautumisen suunnittelulle ja siihen liittyville toimenpiteille ei ole riittävästi aikaa. Kuitenkin jonkinlainen omien asioiden järjestely ennen vapautumista on tärkeää, jotta vapautuvalla olisi paremmat edellytykset sitoutua rikoksettomaan ja päihteettömään elämäntapaan.

Tällä hetkellä on käynnissä Älykäs vankila -hanke, joka toteuttaa älyvankila-tyyppistä ratkaisua Hämeenlinnan uuteen naisvankilaan. Vankilan jokaisen selliin on rakennettuoma sellipääte, josta vangin on mahdollista asioida sähköisissä ja digitaalisissa palveluissa. Sellipäätteeltä pääsee vain omaan vankiverkkoon sekä rajoitetusti ulkoisen verkon palveluihin. Sähköinen asiointi ja digitaalisten palveluiden käyttö vankeusaikana edesauttaa sijoittumista yhteiskuntaan sekä mahdollistaa laajemmat ja itseohjautuvammat mahdollisuudet kuntoutumiseen vankeusaikana ja vähentää rikoksen uusimisriskiä. (Rikosseuraamuslaitos 2021.)

Toivottavasti Älykäs vankila -tyyppisiä ratkaisuja toteutetaan tulevaisuudessa myös muissa vankiloissa, koska digitaaliset palvelut tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia tukea vankien sopeutumista yhteiskuntaan. Taloudellinen toimeentulo on ensisijaisia edellytyksiä rikoksettomassa elämässä. Suljetusta laitoksesta vapautuva työtön vanki on tavallisesti oikeutettu saamaan aluksi toimeentulotukea vapautuessaan ja tämän jälkeen työmarkkinatukea, joka edellyttää ilmoittautumista työttömäksi työnhakijaksi. Näiden etuuksien lisäksi vapautuvat vangit ovat tavallisesti oikeutettuja myös asumistukeen. Lisätietoa erilaisista rikosseuraamusasiakkaiden tuista ja niiden hakemisesta voi lukea Kriminaalihuollon tukisäätiön sivuilta. (Kriminaalihuollontukisäätiö 2021b.) Mikäli muut taloudelliseen tukiin liittyvät asiat askarruttavat, kannattaa rohkeasti olla yhteydessä ammattilaisiin esimerkiksi Kriminaalihuollon tukisäätiön Kriminaaliasiamiestoimintaan. Kriminaaliasiamiestoiminnantarkoituksena on parantaa rangaistuksesta tuomittujen ja heidän läheistensä asemaa yhteiskunnassa, jotta he saisivat heille kuuluvat palvelut ja etuudet. Ammattilaisten tarjoama tuki on maksutonta, ja heidän tehtävä on auttaa apua tarvitsevia.

Monelle rikostuomion saaneelle on määrätty korvauksia tai sakkoja maksettavaksi. Pidemmällä rikoshistorialla vanhoja velkoja ei ole välttämättä maksettu ajallaan, ja vuosien varrella ne ovat kasvaneet korkoa. Pahimmillaan myös luottotiedot ovat menneet ja vankilasta vapauduttua on olo, että työnteko ei kannata, koska ulosotto vie kaiken tuloista. Silloin voi tuntua, että olisi helpompi jäädä vain työttömänä kotiin, koska töihin meno ei ole taloudellisesti kannattavaa. Työnteko kannattaa aina, eikä ulosotto vie koskaan koko palkkaa, vaan siitä jätetään elämiseen tarvittava summa.

Haastattelemani kokemusasiantuntija mainitsi haastattelussani: "Ihanaa olla viimein veronmaksaja, ja elättää itseni työllä!" Suurempien velkojen maksaminen voi tuntua mahdottomalta prosessilta, mutta aina kannattaa muistaa, että on olemassa velkajärjestelyjä ja maksusuunnitelmia, joihin on mahdollista päästä. Talous -ja velkaneuvontaa saa maksuttomasti oikeusaputoimistosta. Palvelussa voi asioida sähköisesti ja jättää yhteydenottopyynnön, voi soittaa suoraan palvelimeen, voi sopia tapaamisen tai ottaa yhteyttä nettisivujen chatin kautta. Yhteystiedot löytyvät täältä. Vaihtoehtona on myös asioida oman paikkakunnan Talousneuvolassa. Talousneuvola on matalankynnyksen asiointipaikka ja siellä voi asioida ilman ajanvarausta. Talousneuvola on ennakoiva Talousneuvonta-hankkeen toimintamalli ja se on perustettu osana hallitusohjelman ylivelkaantumisen ehkäisyä. (Talousneuvola 2021.)

Mitä vaihtoehtoja sitten on velkojen maksamisessa? Mikäli velkoja on paljon, eikä velallinen pysty niitä heti maksamaan esimerkiksi pidentämällä eräpäivää, voi hän hakeutuavelkajärjestelyyn. Jotta velkajärjestelyyn pääsee, vaaditaan asiasta käräjäoikeuden vahvistus. Joskus hylkäävän päätöksen voi saada, jos rikostuomiosta on kulunut liian vähän aikaa tai henkilö on hakemisen hetkellä syytettynä rikoksesta. Velkajärjestelyyn pääsemiseen vaikuttavat monet asiat, kuten yksilön oma motivaatio, maksukyky sekä onko henkilö aiemmin ollut jo velkajärjestelyssä. Velkajärjestelyyn pääsevät niin ulosotossa olevat henkilöt kuin henkilöt, joilla ei ole maksuhäiriömerkintää. Velkajärjestelynmaksuohjelmaan päästyä, päättyy myös henkilön omaisuuden tai tulojen ulosmittaus. Maksuohjelmaan kirjataan maksuaikataulu, henkilön tulot ja menot sekä määräykset lisäsuoritusvelvollisuudesta. Lisäksi siihen kirjataan maksuvara, jonka henkilö pystyy kuukaudessa maksamaan koko järjestelyn ajan. Maksuohjelma tehdään aina henkilökohtaisten maksukykyjen mukaan ja ohjelma kestää kolmesta viiteen vuotta. (Velkajärjestely 2021.)

Velkoja voidaan periä ulosoton kautta. Velkoja voi laittaa laskun ulosottoon, jos velallinen ei maksa sitä vapaaehtoisesti. Julkioikeudelliset maksut, kuten verot ja kunnalliset maksut, ovat ulosmitattavia ilman käräjäoikeuden päätöstä. Muut maksut vaativat käräjäoikeuden velkomustuomion, jossa käräjäoikeus käsittelee ja määrää velallisen maksuvelvollisuuden. Sakot, rikesakot ja muut rahamääräiset seuraamukset menevät ulosoton perintään, jos velallinen ei niitä maksa vapaaehtoisesti. Ulosotto pyrkii siihen, että ensisijaisesti velallinen maksaa velkansa maksukehotuksella, mutta mikäli se ei onnistu, ulosotto tekee palkan, eläkkeen, elinkeinotulon tai omaisuuden ulosmittauksen. (Ulosotto 2021.)

Mitä sitten tarkoittaa maksuhäiriömerkintä eli kansankielellä luottotietojen menettäminen, ja miten se vaikuttaa elämään? Maksuhäiriö merkintä tulee, kun joku lasku tai velka on jätetty maksamatta. Luottotietoja ei menetä yhdestä maksumuistutuksesta, vaan kyseessä on täytynyt olla toistuvasti maksamatta jättäminen. Luottotietojen menettäminen on voimassa vähintään kaksi vuotta velan maksamisen jälkeen, mutta luottotietojen palautuminen voi myös kestää pidempäänkin. Luottotiedot voi saada nopeamminkin takaisin. Mikäli henkilöllä on Takuusäätiöntakaus, sosiaalinen luotto ja yksityishenkilön velkajärjestelystä tuleva maksuhäiriömerkintä poistuu, kun laina on maksettu kokonaan takaisin. Luottotietojen menettäminen vaikeuttaa ihmisen elämää vuokra-asunnon saamisessa, puhelinliittymän avaamisessa, ja se voi olla esteuusien lainojen tai luottokortin myöntämisessä. Vuokra-asunnossa vuokranantaja voi vaatia luottotiedottomalta suurempaa takuuvuokraa tai etukäteen useamman kuukauden vuokran maksua. Luottotietojen menettäminen vaikuttaa ainoastaan uusiinsopimuksiin ja lainoihin. Voimassa oleviin se ei vaikuta, jos laskut maksetaan ajallaan. Monet työnantajat voivat tarkistaa työntekijän luottotiedot, mikäli työ sisältää taloudellista vastuuta tai rahojen käsittelyä. Omat luottotiedot voi tarkistaa 12kk:n välein Suomen Asiakastiedosta tai Bisnode Finland Oy:n kautta. (Takuusäätiö 2021.)

Aina on myös mahdollista odottaa velkojen vanhenemista. Velkojen vanheneminen vaihtelee velasta riippuen, muutamasta vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen. Esimerkiksi rikosoikeudelliset velat vanhenevat kahdessakymmenessä vuodessa ja sakkorangaistukset viidessätoista vuodessa. Velan vanheneminen kestää kauan. Joten velkojen maksaminen on suotavampaa kuin odottaa velkojen vanhenemista. Tällöin myös luottotiedot palaavat nopeammin ja niin sanottujen tavallisten asioiden hoitaminen helpottuu. Kannattaa muistaa, että tarjolla on ilmaista apua talouteen liittyvissä asioissa. Listaan vielä tähän loppuun kertauksen paikoista, joihin kannattaa olla yhteydessä rikostaustaisena, jos oma taloudellinen tilanne askarruttaa ja tarvitsee apua velkojen maksussa tai toimeentuloon liittyvissä asioissa: Kriminaalihuollon tukisäätiö, Kriminaaliasiamiestoiminta, talous- ja velkaneuvonta ja Takuusäätiö.

Muista, että et ole ainut velkojen kanssa painiskeleva henkilö. Älä jää yksin murehtimaan, vaan ole yhteydessä ammattilaisiin, ja pyydä apua.

Kirjoittaja on Laurean sosionomiopiskelija

Lähteet

Kriminaalihuollon tukisäätiö. Digiohjaus. 2021a. Viitattu 1.6.2021https://www.krits.fi/digiohjaus/Kriminaalihuollon tukisäätiö.

Toimeentulo vankilasta vapautuessa. 2021b. Viitattu 1.6.2021https://www.krits.fi/tietoa/vapautuminen/toimeentulo-vankilan-jalkeen/Rikosseuraamuslaitos.

Älykäs vankila. 2021. Viitattu 1.6.2021https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/hankkeet/alykasvankila.htmlTakuusäätiö.

Maksuhäiriömerkintä. 2021. Viitattu 7.6.2021https://www.takuusaatio.fi/selviydy-veloistasi/maksuhairiomerkinta/maksuhairiomerkinnan-seuraukset/Talous ja velkaneuvonta.

Talousneuvola. 2021. Viitattu 4.6.2021https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index/apuatalousvaikeuksiin_1/otayhteytta/talousneuvola.htmlTalous -ja velkaneuvonta.

Velkajärjestely. 2021. Viitattu 4.6.2021https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index/pysaytavelkaantuminen/velkajarjestely.htmlTalous-ja velkaneuvonta.

Ulosotto.2021. Viitattu 6.6.2021https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index/laskutmyohassa/ulosotto.html

Kuntoutus ja palvelut


Vankimessut järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti. Toteutimme videotuotantona kuntoutuksesta ja palveluista sisältöä, jossa korostuu kokemusasiantuntijan näkökulma sekä valvottu koevapaus. Tässä blogissamme haluamme tuoda esille kokemusasiantuntijan näkökulmaa kuntoutuksesta ja palveluista.

Rikoksista tuomittujen kuntoutukseen negatiivisesti suhtautuvan tulisi mielestämme muistaa, että vangitkin ovat ihmisiä, jotka vapautuvat vankilasta. Heitä voi auttaa ja tukea kohti rikoksetonta elämään, kun he ovat valmiita muutokseen. Usein ihmiset saattavat ihmetellä, miksi vangeilla on käytössään televisiot, pelikoneet ja heillä on mahdollisuus vapa-ajan harrastuksiin. Tosi asiallisesti vangit ovat menettäneet vapautensa tuomion ajaksi. Heidän yhteydenpitomahdollisuutensa perheeseen ja omaisiin ovat saattaneet katketa tuomion myötä ja tuen saaminen voi olla vaikeaa. Vankeus on aina kriisi, jonka vaikutukset ulottuvat yksilöä laajemmalle ja sen vuoksi myös vangin läheiset voivat tarvita tukea.

Erilaisen kuntouttavan toiminnan avulla vankeja pyritään tukemaan ja valmentavaan kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämää. Samalla tuetaan koko yhteiskunnan turvallisuutta. Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa tarkoittaa asteittaista vapautumista esimerkiksi suljetusta vankilasta siirtymistä ensin avovankilaan ja sieltä valvottuun koevapauteen. Etenkin pitkiä tuomioita suorittaneille asteittainen vapautuminen tarjoaa mahdollisuuden saada tukea ja kontrollia rikoksettoman elämäntavan opetteluun. Koevapaudessa on hyvä harjoitella, millaista elämä on tuomion jälkeen. Koevapauden edellytykset sekä niihin sitoutuminen ovat kuin työnantaja, jota kohtaan työntekijällä on velvoitteita. Valvottu koevapaus voi tarjota myös ulkoisen motivaation lähteen, joka edesauttaa sisäisen motivaation synnyssä ja sitä kautta tukee rikoksetonta elämäntapaa.

Valvottu koevapaus

Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rikoksettomaan elämään, turvallisesti kohti avoimempaa täytäntöönpanoa. Tällä strategialla rikosseuraamuslaitos asettaa tavoitteeksi joustavien sekä turvallisten rakenteiden kautta vahvasti tuetun polun vapauteen ja sitä kautta lisää tuomittujen valmiuksia yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Strategiassa painottuu myös yhteistyö muiden viranomaisten kuten kolmannen sektorin toimijoiden sekä tuomitun läheisten kanssa. (Rikosseuraamuslaitos 2020a.) Vanki saapuu vankilaan suorittamaan tuomiotaan joko siviilistä ilmoittautumismääräyksellä, poliisin tuomana tai toisesta vankilasta. Vankilassa hänet otetaan vastaan ja perehdytetään vankilaan. Vankilassa jokaiselle nimetään oma vastuuvirkamies, jonka kanssa käydään läpi keskusteluja rangaistusajan suunnitelmasta, sen tavoitteista ja siitä miten tavoitteet saavutetaan. Vankilassa järjestetään toimintaa, joka pitää sisällään työtä, koulutusta tai muita vangin valmiuksia edistäviä toimintoja, joiden avulla pyritään sitouttamaan vankilan toimintoihin sekä myöhemmin yhteiskuntaan. Vanki on velvollinen osallistumaan toimintoihin, joilla vahvistetaan valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ja ylläpidetään tai parannetaan tämän voimassa olevia vahvuuksia. (Rikosseuraamuslaitos 2020b.)

Kuntouttavaa toimintaa ovat erilaiset ohjelmat kuten motivointiohjelmat, rikosperusteiset ohjelmat, päihdekuntoutusohjelmat, yleisohjelmat, arjen ja sosiaalisten valmiuksien lisääminen ja erilaiset akkreditoidut, vaikuttavuus prosessin läpikäyneet ohjelmat. Vastuuvirkamies työskentely sekä lähityö on myös iso osa vankilassa tapahtuvaa kuntouttavaa työskentelyä. (Rikosseuraamuslaitos 2020c.) 

Vapautumisen lähestyessä, tai vangin itse sitä anoessa, mikäli vanki on edistänyt rangaistusajan suunnitelmaa ja hänen ajatellaan pärjäävän valvotussa koevapaudessa, hänelle aloitettaan valvotun koevapauden valmistelu. Valvotun koevapauden edellytyksenä on vankeuslain mukaan tiivistetysti se, että valvotun koevapauden ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä. Näihin ehtoihin kuuluu ensi sijassa se, että koevapaus edistää rangaistusajan suunnitelmaa. Ehtona on myös sitoutuminen päihdevalvontaan, toimintaan osallistuminen ja sitoutuneisuus noudattamaan yhteydenpidosta annettuja määräyksiä. Valvottuun koevapauteen voi päästä aikaisintaan 6kk ennen kuin rangaistusaika päättyy, jos sen ehdot täyttyvät, vähimmäispituutta ei ole määritelty. Koevapaudessa vankia valvotaan teknisin valvontalaittein. (Andersson ja Kaivola 2016, 21-23.) 

Vangilta edellytetään päihteettömyyden ja muiden hänelle asetettavien ehtojen noudattamista koevapauden aikana. Päihdetestausta tehdään koevapauden aikana niin vankilassa määrättyjen valvontakäyntien ohessa sekä tukipartion toimesta toimintavelvoite paikalla tai tuomitun kotialueella. Koevapautta varten laaditaan toimeenpanosuunnitelma, johon sisältyy mm. koevapaudessa olevan asuminen ja toimeentulo, toimintavelvoite, päivittäinen toiminta-aika sekä koevapauden valvonta. (Karsikas 2007.) Koevapauden valvonnasta vastaa tuomitun sijoitus vankila sekä kyseisen rikosseuraamusalueen tukipartio. Valvottu koevapaus voidaan myös peruuttaa, mikäli vanki rikkoo valvotun koevapauden sääntöjä ja edellytykset koevapauden toteutumiselle eivät enää täyty. Koevapaudessa oleva asuu kotonaan tai tukiasunnossa. Hänelle suunnitellaan tarpeiden mukainen päivittäinen toiminta. Päivittäiseen toimintaan voi kuulua työtä, koulutusta, päihdekuntoutusta sekä/ tai muuta toimintakykyä ylläpitävää tai kehittävää toimintaa esimerkiksi työkokeilu, vapaaehtoistoiminta. Yhteistyötä tehdään eri verkostojen ja kolmasien sektoreiden palveluntuottajien kanssa. Asunto pitää tarkistaa, että se sopii asunnoksi koevapauden ajalle ja mahdolliset muut samassa taloudessa asuvat pitää kuulla ja saada asialle heidän hyväksyntänsä, että koevapauden voi suorittaa kyseisessä asunnossa. (Andersson ja Kaivola 2016, 26-28, 35.) 

Kuntoutus

Kuntoutus on tärkeänä osana vangin kiinnittymistä yhteiskuntaan vankeusajan jälkeen. Kuntoutuksen laajempana tavoitteena on uusintarikollisuuden ennaltaehkäisy. (Tyni 2015, 108-110.) Rikosseuraamuslaitos ja Kela selvittävät yhdessä asiakkaan oikeuksia kuntoutukseen jo vankeusaikana. Vankilassa oloaikana ainoa Kelasta saatava etuus on kuntoutuksellinen toiminta. Vankeus aikainen kuntoutus voi olla esimerkiksi nuoren ammatillista kuntoutusta tai esimerkiksi työkykyä edistävää ammatillista kuntoutusta, jos asiakkaalla on esimerkiksi jokin diagnosoitu sairaus ja uhkana on työkyvyn menettäminen. Vapautumisen jälkeistä kuntoutusta voi olla esimerkiksi työkokeilu tai työhön valmennus, johon tuomittu osallistuu fyysisesti. Tavoitteena on, että kuntoutuksen avulla saa mahdollisuuden tuetusti kokeilla työelämää tai opiskelua. Kuntoutus suunnitellaan aina moniammatillisesti. Kun vankilan rikosseuraamustyöntekijä, vastuuvirkamies tai erityisohjaaja tunnistaa alentuneen toimintakyvyn, hän voi olla yhteydessä Kelan yhteyshenkilöön. (Niskanen 2019.) Työ- ja toimintakyvyn haasteita on saattanut tulla esille jo vankilan työtoiminnassa, opiskelussa vankilan ulkopuolella, vapautumisen valmistelussa tai vankiterveydenhuollon tapaamisissa. Kuntoutuksen tarve saattaa käydä ilmi myös vankilan päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kautta. Monella saattaa olla hankaluuksia asioida viranomaisten kanssa tai kokemuksia siitä, ettei viranomaiset ole innokkaita heitä auttamaan. Suurella osalla tuomituista on katkoksia työ- ja opiskeluhistoriassa, sekä myös asunnottomuutta ja päihteidenkäyttöä. Näihin kaikkiin edellä mainittuihin asioihin voi saada kuntoutuksellista tukea. (Niskanen 2019.) 

Palvelut

Vangit tarvitsevat usein esimerkiksi asumis- ja päihdepalveluita. Tämän lisäksi he voivat tarvita tukea asioimiseen, kun he hakevat palveluita ja eri etuuksia. Sosiaalityöntekijät sekä erityisohjaajat auttavat jo vankeusaikana kartoittamaan mistä kaikkialta tuomittu saa tarvitsemiaan palveluita ja ohjaa niiden piiriin. Palvelupolkua pyritään rakentamaan niin, että vapautumisen jälkeen tuomitulla on olemassa olevat kontaktit sekä tieto siitä mihin hakeutua oman asuinkuntansa alueella. Eri järjestöt tukevat myös vankilasta vapautumisen jälkeen.

Kriminaalihuollon tukisäätiö (KRITS) on valtakunnallinen asiantuntija ja palveluntuottaja, joka toimii rikostaustaisten sekä heidän läheistensä kanssa. KRITS auttaa asunto asioissa ja siviiliasioissa sekä työllistää ja tarjoaa erilaista toimintaa rikostaustaisille sekä heidän läheisilleen. Kriminaalihuollon tukisäätiöllä on tarjota vertaistukea kokemusasiantuntijoilta. https://www.krits.fi/

Siltavalmennus toimii Tampereen seudulla ja on yksi rikosseuraamuslaitoksen yhteistyökumppani, joka tarjoaa erilaisia kuntoutuksellisia kuten esimerkiksi ammatillista kuntoutusta ja tuetun asumisen palveluita. Siltavalmennuksen kautta voi hakea päihdekuntoutukseen sekä heillä on paljon erilaisia työpajoja, joissa voi valmentautua tuetusti työ tai opiskeluympäristöön. Kuntoutus- silta taas tarjoaa päihdekuntoutusta, jonka tavoitteena on auttaa sitoutumaan päihteettömään elämäntapaan. Yhteisössä on vertaistuellinen sekä henkilökunnan tuki ja arkea rakennetaan asteittain kohti päihteettömyyttä.  https://www.siltavalmennus.fi

Sininauhasäätiö on myös iso organisaatio, joka työskentelee asunnottomien sekä ja päihdetaustaisten kanssa ja tarjoaa heille asumiseen palveluita sekä tukea. Sininauha säätiö tarjoaa myös erilaisia päihdepalveluita kuten esimerkiksi kotona toteutettavaa katkaisuhoitoja, avohoidon palveluita sekä korvaushoitoa klinikalla. Sininauhasäätiö on monesti tarjonnut asuntoja vankilasta vapautuville. www.sininauhasaatio.fi

Kalliola tarjoaa nimenomaan rikostaustaisille räätälöityjä kuntoutuspalveluita, jotka voivat alkaa jo vankeusaikana tai koevapaudessa. Vahvasti tukien kuntoutuksen viitekehys ovat Good Lives Modelin, hyvän elämän malli ja kuntoutukseen kuuluu erilaisia ryhmä ja yksilökeskusteluja. Kalliola tarjoaa myös erilaisia asumisen palveluita. Nämä kaikki edellä mainitut palveluntuottajat ovat myös mukana erilaisissa hankkeissa parantamassa rikostaustaisten asemaa sekä tukemassa päihteetöntä sekä rikoksetonta elämää. www.kalliola.fi

KRIS ry on eräs taho, joka mahdollistaa on esimerkiksi palveluna, että työntekijä tai kokemusasiantuntija on portilla vastassa ja ohjaa heti uuteen alkuun, eikä vangin tarvitse palata vanhoihin ympyröihin ja rikosmyönteisten sosiaalisten verkostojensa pariin. Tällaista toimintaa voisi tarjota enemmänkin kokemusasiantuntijoiden tai muiden tukihenkilöiden kautta. https://kris.fi/


Tukea vapautumisvaiheeseen ja lisää kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä

Vankimessujen videoprojektin yhteydessä haastattelimme kokemusasiantuntija Jarkko Haimia. Keskusteluissa tuli ilmi, että tarvitaan vapauttamisyksikkö, jossa keskeisenä on lähityö ja vastuuvirkamiestyöskentely kuntouttavalla orientaatiolla. Vapauttamisyksikön tarkoituksena olisi mahdollistaa asteittain vapautuminen, riittävät tukiverkostot, päihdekuntoutus ja sekä muiden palveluiden katkeamaton jatkumo vankilasta siviiliin. Kokemusasiantuntija toi esille, että yhteisökuntoutuksena toteutuva vapauttamisyksikkö antaisi vangeille hyvät edellytykset rikoksettomaan elämään Tällä hetkellä vapauttamisyksikkö löytyy vain Oulusta ja Kuopiosta.

Kokemusasiantuntijan kanssa keskustellessamme kävi ilmi, että rikostaustaiset myös hyötyvät heille räätälöidyistä palveluista. Kriminaalihuollon tukisäätiö tekee laaja-alaista ja vaikuttavaa työtä rikostaustaisten parissa. Erilaisissa hankkeissa tuetaan vankeja monin tavoin. Tukea tarjotaan muun muassa työllistymiseen ja neurokirjon oireiden tunnistamiseen. Kuitenkin palveluiden ja kuntoutuksen jatkumo vaikuttaa jotain osin olevan ontuvaa. Ammatillisen ja hankkeiden tarjoaman tuen lisäksi tarvitaan myös vertaistukea, jotta rikollisuudesta irrottautumista voitaisiin pitkällä tähtäimellä tukea.

Myös kokemusasiantuntijoita ja heidän tarinoitaan tarvitaan. Jonkun toisen tarinan kuuleminen voi auttaa motivoitumaan sekä antaa aivan erilaista näkökulmaa asioihin ja luoda uskoa myös omiin muutoksen mahdollisuuksiin. Kokemusasiantuntijat voisivat kiertää eri laitoksissa ohjaamassa ryhmiä ja puhumassa riippuvuuksista ja niistä eroon pääsemisestä. On tärkeää päästä käsittelemään kuntoutukseen liittyviä asioita vertaisten kanssa, joilla on omakohtaisia kokemuksia toipumisesta ja rikollisuudesta irrottautumisesta. Vankeuteen ja siellä tarjottavaan kuntoutukseen sopeutuminen saattaa aiheuttaa ahdistusta vangille. Rikostaustainen kokemusasiantuntija voi tarjota tukea myös vankeusaikana tuomitulle. Nuorena vankilaan joutuvat henkilöt ovat mielestämme tässä asiassa erittäin haavoittuvaisessa asemassa.

Työ rikoksettoman identiteetin rakentumisen tukena

Rikostaustaisia sekä heidän elämäänsä varjostaa voimakas stigma eli häpeä leima. Se on ei toivottua leimautumista, joka aiheuttaa ahdistuneisuutta, omanarvontunteen heikkenemistä sekä syrjäytymistä. Mielestämme tätä stigmaa tulisi pyrkiä vähentämään. Jokaisella meistä on omanlainen taustamme ja syyt miksi käyttäydymme siten, miten käyttäydymme. Ymmärryksen ja tiedon lisääminen esimerkiksi mielenterveyden häiriöistä sekä riippuvuuksista voisi edesauttaa vähentämään stigmaa sekä syrjäytymistä. Yritykset voisivat esimerkiksi rohkeammin tarjota työkokeilu mahdollisuuksia rikostaustaisille. Näin rikostaustaiset pystyvät luomaan suhteita työpaikalla ja kiinnittymään tavallisiin töihin sekä pääsemään mukaan yhteiskuntaan.

Verkostoitumista eri toimijoiden kanssa, digitaalisia palveluita ja vertaisia portille vastaan

Tarjolla on paljon kuntoutusta ja palveluja niin vankilassa kuin siviilissäkin. Aivan liian vähän käytetään yhteistyötä eri verkostojen kautta, varsinkin siinä vaiheessa kuin vanki vapautuu asunnottomana.

Palveluiden tulisi olla myös helposti saavutettavia. Todella monia palveluita on jo nyt saatavilla digitaalisesti. Digitaalisia palveluita voidaan tarjota vankiloihin ja vankien käyttöön. Tämä edellyttää kuitenkin tarvittavaa laitteistoa sekä vankien valmentamista digitaalisten palveluiden käyttöön.

Tarvitaan asennemuutoksia rikostaustaisia kohtaan

"Jos on rikoksen tehnyt, niin kärsiköön siitä!"

"Miksi niitä pitäisi päästää valvottuun koevapauteen."

"Ei sieltä vankilasta minnekään lomille tarvitsisi päästää."

"Tuomiot ovat liian lyhyitä verrattuna rikokseen."

"Ei niihin mikään auta niin miksi niitä vankeja muka pitäisi auttaa ja silittää päähän."

"Turhaan vaan menee yhteiskunnan rahat, kun yritetään auttaa ja mukamas kuntouttaa vankeja, ei ne kuitenkaan lopeta ja me maksamme sen sitten."

Kuten edellä olevista kommenteista näkee, niin yleinen harhaluulo tuntuu olevan se, että rangaistus ei ole tarpeeksi tuntuva ja ettei kuntoutuksella ole mitään hyötyä. Se saatetaan nähdä määrärahojen hukkaan heittämisenä. Rikosten tekemisen ajatellaan olevan jollain tavalla asia, jonka jälkeen rikoksen tekijä tulisi syrjäyttää yhteiskunnasta.

Olemalla ihminen ihmiselle ja toimimalla toisia kohtaan kuten haluaisimme itseämme kohdeltavan, voidaan saavuttaa paljon hyvää. 


Kirjoittajat ovat Laurean rikosseuraamusalan sosionomiopiskelijoita


Lähteet:

Andersson, P., Kaivola, J. 2016. Valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen ja täytäntöönpano. Rikosseuraamuslaitoksen käsikirja. Helsinki. s. 21-23, 26-28, 35. Viitattu 25.5.2021.

Karsikas, V. 2007. Valvottu koevapaus osaksi vapauttamisprosessia. Haaste. https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste22007/valvottukoevapausosaksivapauttamisprosessia.html

Niskanen, S. 2019. Polku rikoksettomaan elämään. Kansaneläkelaitos. https://elamassa.fi/yleinen/polku-rikoksettomaan-elamaan/. Viitattu 25.5.2021

Rikosseuraamuslaitos, 2020a. Arvot ja Strategia. https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/rikosseuraamuslaitos/arvot.html. Viitattu 25.5.2021

Rikosseuraamuslaitos, 2020b. Vankeusrangaistuksen aloitus. Viitattu 25.5.2021 https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/vankeusrangaistuksenaloit us.html

Rikosseuraamuslaitos, 2020c. Kuntouttava toiminta, ohjelmatyö. https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/toiminnot/kuntouttavatoi minta-ohjelmatyo.html. Viitattu 25.5.2021

Tyni, S. 2015. Vankeinhoidon vaikuttavuus. Onko kuntoutukselle tilastollisia perusteita. Itä suomen yliopisto. Joensuu. s. 108-110. https://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-r isenjulkaisusarja/l1CTvAnMd/RISE_1_2015_Vankeinhoidon_vaikuttavuus_- _Onko_kuntoutukselle_tilastollisia_perusteita_Sasu_Tyni_vaitoskirja_net.pdf. Viitattu 25.5.2021.

Kriminaalihuollon tukisäätiö. Apua ja tukea. https://www.krits.fi/apua-ja-tukea/. Viitattu 25.5.2021

Kris ry. https://kris.fi/

Siltavalmennus, 2016. Kuntouttavan valmennuksen palvelut. https://www.siltavalmennus.fi/kuntouttavan-valmennuksen-palvelut/. Viitattu 25.5.2021.

Sininauha oy. Palvelutoiminta. https://www.sininauhasaatio.fi/sininauhasaatio/sininauha-oy-palvelutoiminta/. Viitattu 25.5.2021

Kalliola konserni. Päihdekuntoutus. https://kalliola.fi/palvelut/paihdekuntoutus/. Viitattu 25.5.2021. 

Ajatuksia suljetun vankilan perhetyöstä 


 Olen nyt hieman reilun kolmen vuoden ajan työskennellyt ohjaajan virassa Mikkelin vankilassa. Mikkelin vankila on 110-paikkainen suljettu laitos. Päätyöhöni ohjaajana sisältyy pääsääntöisesti vankien liikunnan ja muiden vapaa-ajan toimintojen ohjaus. Näiden reilun kolmen vuoden aikana olen huomannut, että työhöni sisältyy enenevässä määrin keskusteluja vankien kanssa, milloin mistäkin aiheesta. Yksi selkeä syy tähän niin sanottuun työnkuvan muutokseen, on yhteydenpitorajoituksilla olevien vankien määrän lisääntyminen. Näiden vankien kaikki toiminnot toteutetaan yksin, erillään muista vangeista ja lisäksi heidän yhteydenpitoaan rajoitetaan myös vankilan ulkopuolelle. Voi olla, että vanki saa pitää yhteyttä ainoastaan asianajajaansa. Tästä seuraa se, että vangin sosiaaliset kontaktit rajoittuvat osaston vartijoihin tai muuhun vankilan henkilökuntaan. Valitettavasti vartijoilla ei ole päivän aikana paljoakaan aikaa yhdelle vangille, joten yleensä keskusteluissa hoidetaan vain päiväjärjestykseen kuuluvia asioita eikä niin sanottua keskusteluaikaa juurikaan jää. Pahimmassa tapauksessa vanki viettää aikaa sellissään 24/7, jos hän ei halua osallistua toimintoihin tai käydä edes kerran päivässä ulkoilussa. 

 Periaatteessa perhetyö ei sinänsä kuulu minun työtehtäviini vaan se on pääasiassa erityisohjaajien vastuualuetta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tietynlaista perhetyötä pystyy tekemään kuka tahansa. Ainakin suurimmalla osalla meistä on kyky keskustella asioista, se on sitten jokaisen oma asia, jos ottaa sen kannan, että asia ei kuulu minulle. Olen itse huomannut, että monista vangeista huomaa hyvinkin nopeasti sen, että he kaipaavat keskusteluseuraa. Joku saattaa pyytää minua pelaamaan pingistä tai sulkapalloa, mutta todellisuudessa pelaaminen jää taka-alalla ja aika kuluu enimmäkseen keskusteluun. Toisille riittää, kun he saavat purkaa omia ajatuksiaan ja itse toimin enemmän kuuntelijan roolissa. Toiset taas selkeästi odottavan minun osallistuvan keskusteluun. Minulle tämä sopii, en koe sitä mitenkään vaikeaksi ja pystyn itse määrittelemään sen, mitä ja miten asioita kerron. Ei keskusteluissa tarvitse tuoda esiin mitään henkilökohtaisia asioita, vaan voi keskustella asioista yleisellä tasolla. Monesti liikuntavuoron jälkeen vangilta saatu kiitos siitä, että sai puhua, merkkaa todella paljon. 

 Minulla on tällä hetkellä opiskelut melko lailla loppusuoralla ja tavoitteena olisi valmistua loppuvuodesta 2021 rikosseuraamusalan sosionomiksi. Tulevaisuudessa voi olla, että työnkuvani tulee mahdollisesti muuttumaan. Suoritin nyt keväällä myös Lapset puheeksi -menetelmän koulutuksen ja olen sitä päässyt jo käytännössäkin vankien kanssa kokeilemaan. Lapset puheeksi -menetelmä on kehitetty vahvistamaan vanhemmuutta, lapsen ja vanhemman myönteistä suhdetta sekä lapsen turvallista ja sujuvaa arkea kotona, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-aikana. Lapset puheeksi -keskustelu on matalan kynnyksen menetelmä, joka koostuu yhdestä tai kahdesta  sekä tarvittaessa kolmesta tapaamisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijän ja vanhemman tai vanhempien välillä. Vankilassa vanki käy keskustelun usein menetelmäkoulutuksen käyneen erityisohjaajan tai ohjaajan kanssa. Oma kokemukseni menetelmästä on positiivinen. Se on helppo toteuttaa ja vangit yleensä osallistuvat siihen mielellään. Esimerkkinä voisin käyttää yhtä tapausta, jossa vanki ei ollut vankilatuomionsa aikana pitänyt suoranaisesti yhteyttä omaan tyttäreensä. Yhteydenpito tyttäreen oli tapahtunut ainoastaan vangin siskon kautta. Kävimme Lapset puheeksi -keskustelun, joka sisälsi tässä tapauksessa kaksi erillistä tapaamista. Ensimmäisellä kerralla keskustelimme yleisesti tyttärestä ja siitä, millainen vangin isä-tytärsuhde oli. Vanki sai myös niin sanotun välitehtävän, jonka avulla hän voisi miettiä keinoja yhteydenpidon parantamiseksi tai palauttamiseksi. Lopputulemana vanki haki Skype -tapaamista tyttärelle. Oli hienoa huomata, kuinka vangin ajatus siitä, että ei halua olla vankila-aikana yhteydessä tyttäreensä muuttui. Uskon, että käydyillä keskusteluilla oli tähän suuri merkitys. 

 Perhetyö on tärkeää, ja sen merkitys korostuu etenkin silloin, kun yhteydenpito syystä tai toisesta vaikeutuu. Perhetyö on laaja-alaista ja mielestäni kuka vain, jolla on halua voi perhetyöksi luokiteltavaa työtä tehdä esimerkiksi vankilassa. Ei sen tarvitse olla hienoja ohjelmia tai menetelmiä, sillä usein pelkkä arkiselta tuntuva keskustelu voi antaa todella paljon. Itse koen, että vaikka olen helposti lähestyttävä niin voin silti olla samalla ammattimainen ja säilyttää virkamiesmäisyyteni. Eivät ne mielestäni sulje toisiaan millään tavalla pois. Lapsi puheeksi -menetelmää tulisi mielestäni jalkauttaa vielä enemmän myös valvontapuolen henkilöstölle etenkin nyt, kun Rikosseuraamuslaitoksessa ollaan siirrytty vastuuvirkamiesmalliin, jossa lähityön merkitys entisestään korostuu. Lapset puheeksi -menetelmästä moni saisi lisää työkaluja itselleen. 


Sara Haapala

ohjaaja, Mikkelin vankila

sosionomiopiskelija, rikosseuraamusala Laurea-ammattikorkeakoulu

Vankien lapset, perheet ja omaiset 

Mielenkiintoinen aihe, josta varmasti riittäisi juttua vaikka kuinka paljon. Paljon varmasti tehdään, että perhe ja omaiset kulkisivat vangin mukana rangaistuksen ajan. Mutta uskonpa, että enemmänkin voitaisiin tehdä. Mitä se sitten voisi olla? Enemmän varmastikin aikaa tavata omaisia, ainakin. Tai muunlainen yhteydenpito. Pitäisikö sitä suoda enemmän perheellisille vangeille? Ainakin niille, jotka sitä haluaisivat. Tässä kysymys, johon ei ole vastausta, ainakaan minulla. Tärkeää olisi tukea vankia pitämään yllä suhteita vankilan ulkopuolelle jääviin omaisiin ja mahdollisesti myös ystäviin.

Vankiloissahan järjestetään valvottuja tapaamisia, joissa on yleensä paikalla valvontahenkilökuntaa ja tapaajien välissäkin voi olla "este", vaikka muovinen pleksi. Tässähän tietenkin ainakin pääsee näkemään omaistaan, puhumaan hänen kanssaan, mutta se kosketus jää pois ja ei ole sallittuakaan. Jota meistä jokainen varmasti kaipaisi. On myös perhetapaamisia, jotka tapahtuu erillisessä huoneessa, jotka on sisustettu kodinomaisiksi. No, voiko tulla vankilan perhetapaamiseen ja tuntea vieraan huoneen kodinomaiseksi? Vaikka sisustukseen olisikin panostettu. Plussana on tietenkin mahdollisuus olla lähellä ja koskettaa. Eikä siinä ole muita katsomassa, vaan saa olla ihan rauhassa. Ja aikaakin on useampi tunti, joka on tietysti hienoa,

Entäs sitten lasten tapaaminen vankilassa? Vanhemmalla on oikeus tavata lasta, jos vain se on lapsen edunmukaista. No, voidaan kysyä, että onko lapsen edunmukaista tavata äitiä vankilassa, joka on tuomittu väkivaltaisen isän tappamisesta. Mielestäni olisi, koska todennäköisesti äiti on ollut ainoa ihminen joka on pitänyt perhettä kasassa ja se läheisin ihminen elämässä. Jäin myös pohtimaan, kun perheosastolle voidaan sijoittaa äiti lapsen kanssa, mutta vain siihen asti kun lapsi on 3- vuotias. Miksi vain siihen asti? Siinä on tietenkin tehty iso selvitystyö, jolloin on päädytty tähän ikään. Mutta jos lapsi on äidin kanssa vankilassa siihen saakka, ja äidin tuomio jatkuu, niin sijoitetaanko lapsi toiseen perheeseen? Tuntuisi aika hurjalta sekin, että heidät sitten erotettaisiin. https://www.rikosseuraamus.fi/tapaamiset

Perheleirit, joita järjestää rikosseuraamuslaitos yhdessä Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa. Mahdollisuus olla perheen kanssa, tai vain vaikkapa puolison. Kritsin sivuilta selviää, että leirejä järjestetään n 4 kertaa vuodessa. Tuntuu hieman vähäiseltä, jos ajattelee paljonko meillä on vankeja suomessa, heitä on n 2800 vuositasolla. Tietenkäänhän kaikki eivät ole perheellisiä tai muuten halua osallistua tällaiseen toimintaan. Mutta jos yhdelle leirille mahtuu 4-5 perhettä, niin jos aina olisi viisi perhettä mukana. Tämä olisi "vain" n 20 perhettä per vuosi. Tuntuu mielettömän vähältä. Ne resurssit, tietenkin. Ja kustannukset, kuka maksaa. Näkisin kuitenkin, että jos perheen yhteydenpitoon ja näkemisiin panostettaisiin, niin voisi kuvitella, että siviiliinkin palaaminen olisi helpompaa? Ja rikoksettomaan elämään suuntaaminen. https://www.krits.fi/perheleirit/, https://www.krits.fi, www.thl.fi

Entäs se vertaistuki omaisille, onneksi meillä on Vankien vanhemmat ry. Sieltä saa vertaistukea, kun haluaa purkaa omia tuntemuksia. Kenenpä sitä on helppo vain kuuluttaa "minun mies/ vaimo tai lapsi on vankilassa". Ja vertaistuki on parasta mitä voi saada, pääsee puhumaan asioista, niistä kipeimmistäkin. Siellä myös järjestetään leirejä vankien vanhemmille. Mahtavaa!! Vaikka on vertaistuki ryhmiä heidän

kautta, niin kyllä tuollainen leiri kuitenkin luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siellä tapaa myös muualta suomesta olevia vanhempia. 

Mutta mites nyt, kun meillä on tämä korona aika! Ei tapaamisia, ei lomia.. Tuntuu aika hurjalta. Vaikka eihän täällä siviilissäkään nyt ole tapailtu juuri ketään, mutta meillä on kuitenkin vapaus kulkea ja mennä, ja myös nähdä ihmisiä. Mites tapaamiset vankilan pihalla? Niinhän me muutkin saadaan nähdä omaisia ulkona, tai ainakin näinhän on suositukset ollut. Nyt varmaan tarvittaisiin ainakin yksi selvitysryhmä tekemään mietintöjä, että miten jatkossa tapaamiset hoidetaan vankiloissa.

Laurea ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan sosionomiopiskelija

Asunto on edellytys muutokselle


Kuva: Unsplash.com

Suurimmalla osalla meistä on oma koti. Koti on usein elämän keskeisin paikka, joka mahdollistaa omanlaisen elämän ja arjen rakentamisen. Se on tila, jossa voi olla turvassa, rauhassa ja oma itsensä. Yleensä kodin rakentamiseen vaaditaan asunto. Elämme yhteiskunnassa, jossa asunto on perusedellytys esimerkiksi töissä käymiselle, opiskelulle ja harrastamiselle. Asunnottomuus asettaa ihmisen turvattomaan ja haavoittuvaan asemaan. Asunnoton joutuu usein elämään toisten varassa, majoittuen esimerkiksi tuttavien tai sukulaisten luona tai hyödyntäen erilaisia hätämajoituksia ja asuntoloita. Asunnottomuus merkitsee siis enemmän kuin asunnon puuttumista. Se aiheuttaa ihmiselle valtavasti stressiä, kuormitusta ja sulkee ihmisen ulkopuolelle yhteiskunnassa. Vankilasta vapautuvien kohdalla asunto on edellytyksenä myös rikollisuudesta irrottautumiselle ja uuden elämän rakentamiselle. Minkäänlaista elämänmuutosta on hankalaa tehdä ilman asuntoa. Toisaalta asuminen on vain yksi elämän osa-alue. Vapautuvan vangin kohdalla asunnottomuus on yleensä osa laaja-alaisempaa ongelmien vyyhtiä. Päihde- ja rikoskeskeinen elämäntapa, taloudelliset vaikeudet ja velkautuminen, mielenterveyden ongelmat tai muut terveydelliset ja sosiaaliset haasteet vaikuttavat osaltaan voimakkaasti vapautuvan vangin elämäntilanteeseen. (Granfelt 2015, 4 & 11).

 Vankilasta vapautuvalle asunto ei ole itsestäänselvyys

Vankilasta vapautuu vuosittain noin 5000 vankia. Heistä arviolta 28 prosenttia eli 1400 henkilöä vapautuu ilman asuntoa. (Leppo 2018, 6.) Osalla vangeista asunnottomuus jatkunut pitkään jo ennen vankilatuomiota. Rikollisuuteen kytkeytyvä elämäntyyli, päihdeongelmat ja elämän kaoottisuus johtavat usein asunnon menettämiseen ja tuovat haasteita uuden asunnon löytämiseen. Monen kohdalla myös toistuvat, lyhyet vankilatuomiot aiheuttavat kierteen, jossa vapautumisen jälkeinen aika on vain uuden tuomion odottamista, eikä uuden elämän rakentaminen tunnu mielekkäältä tavoitteelta. (Granfelt 2015, 21.) Kaikilla ei ole kokemusta pysyvästä kodista edes lapsuudestaan, vaan lapsuus on voinut kulua hyppien lastensuojelun sijaisperheestä ja laitoksesta toiseen.

Vaikka vankilatuomion aikana motivaatiota elämänmuutokselle ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle löytyisi, voi asunnon löytäminen olla kovan työn takana. Asunnon saamista hankaloittaa sekä rakenteelliset syyt, että yksilön elämänhistoriaan liittyvät tekijät. Rakenteelliset syyt korostuvat etenkin pääkaupunkiseudulla. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on yksinkertaisesti liian vähän saatavilla tarpeeseen nähden. Suurella osalla ilman asuntoa vapautuvista vangeista taloudellinen tilanne on etenkin alkuvaiheissa heikko ja nojautuu usein Kelan tai sosiaalitoimen tukiin, mikä asettaa rajat vuokran suuruudelle. (Granfelt 2015, 24.) Kaupungit ja erilaiset säätiöt tarjoavat kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, mutta asuntojonot ovat pitkät ja monelle esimerkiksi kaupungin vuokra-asunto jää kaukaiseksi haaveeksi.

Myös aikaisempi elämänhistoria voi muodostua esteeksi asunnon saamiselle. Usealla vankilasta vapautuvalla on merkintöjä luottotiedoissa, mikä vaikeuttaa asunnon saamista etenkin yksityisiltä vuokranantajilta. Mahdolliset aikaisemmat vuokravelat ja häädöt jäävät myös näkyviin henkilön luottotietorekisteriin ja heikentävät tuntuvasti asemaa asunnonhakijana myös kaupunkien vuokra-asuntoihin. (Leppo 2018, 32.) Pienemmillä paikkakunnilla asuntotilanne saattaa olla parempi, mutta rikostaustaan liittyvä stigma voi olla voimakkaampi ja aiheuttaa ennakkoluuloja asunnonvälittäjien tai lähialueen muiden asukkaiden keskuudessa.

Mistä apua asunnon etsimiseen? 

Keskeistä olisi aloittaa tilanteen selvittäminen hyvissä ajoin vankeusaikana. Asunnoton vanki voi kääntyä vankilan erityisohjaajan tai sosiaalityöntekijän puoleen, jonka kanssa tilannetta lähdetään selvittämään. Vapautta valmistellaan yhteistyössä vangin kotikunnan sosiaalitoimen kanssa. Vanki vapautuu vankilasta aina kotikuntaansa, jonka velvollisuutena on järjestää tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut vapautuneelle. Tämä velvoittaa auttamaan myös asunnottomana tai asunnottomuuden uhan alla olevia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kunnan sosiaaliviranomaisella olisi takataskussaan avaimia asuntoihin, joita tarjota asunnottomalle. Kunnasta voi kuitenkin saada ohjausta, tukea ja neuvontaa asunnon etsimiseen. Vapautuvalle vangille tehdään kunnassa palveluntarpeen arviointi, jossa kartoitetaan kokonaistilanne ja rakennetaan asiakkaan tarpeen ja toiveiden mukaan sopivia tukitoimia ja palveluiden verkostoa. (Leppo 2018, 22-23.) 

Kunnalla on velvollisuus myös järjestää tuetun asumisen palveluita niitä tarvitseville. Tuettu asuminen voi tulla kysymykseen, kun itsenäinen asuminen tuottaa haasteita esimerkiksi päihdeongelmien, mielenterveyden haasteiden tai yleisen elämänhallinnan vuoksi. Asuminen voi tapahtua niin sanotuissa hajasijoitetuissa vuokra-asunnoissa, jossa tuki tuodaan asukkaan kotiin tai asumisyksiköissä, joissa on useampia asuntoja ja henkilökuntaa paikan päällä (Leppo 2018, 32.) Tuetussa asumisessa on keskeistä asumisen seuraaminen vuokrasuhteen aikana. Seuranta toimii asunnottomuuden ennaltaehkäisynä. Tuki voi tarkoittaa jokaiselle eri asioita: se voi olla käytännön asioissa avustamista, kuten virastoasioiden hoitamista tai yhdessä laskujen ja vuokran maksamista, mutta monelle keskeisin tuki on se, että on joku kehen ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua. Tuen tulee kuitenkin olla aina asiakkaan tarpeista lähtevää. Se on myöskin aina väliaikaista - tavoitteena on, että tuetusta asunnosta siirryttäisiin vähitellen itsenäiseen vuokra-asumiseen.

Tuettuun asumiseen hakeudutaan yleensä kunnan sosiaalipalveluiden kautta, mutta usein itse palvelun järjestäjänä toimivat erilaiset yhdistykset ja säätiöt. Näillä niin sanotuilla kolmannen sektorin toimijoilla onkin keskeinen rooli asunnottomuustyössä. Ehkä tunnetuin rikostaustaisia auttava kolmannen sekotorin toimija on Kriminaalihuollon tukisäätiö. Lisäksi asunnottomuustyötä myös rikostaustaisten parissa tekevät esimerkiksi Sininauhasäätiö, Vailla vakinaista asuntoa -yhdistys (VVA), ja Y-säätiö. Toimijoita on useita ja palvelut vaihtelevat esimerkiksi ohjauksesta ja neuvonnasta tuetun asumisen palveluihin. Osalla säätiöistä on myös tarjolla asuntoja, joita vuokrataan myös luottotietonsa menettäneille tai muista syistä vaikeasti asutettavissa oleville henkilöille.

Suoraan vuokrakämppään vai asteittain kohti itsenäistä asumista?

Monelle vangille tuettu asuminen herättää sanana ensimmäisenä negatiivisia mielikuvia ja kysymyksiä. Onko kyse siirtymisestä laitoksesta laitokseen? Joutuuko asumaan asuntolaan päihteiden ja rikollisuuden keskelle? Tuleeko joku kyttäämään asuntoon tekemisiäni? Huoli on ymmärrettävä, sillä moni pelkää menettävänsä itsenäisyytensä nojautuessaan asumispalveluiden tukeen. Tarjottava tuki voidaan tulkita vahtimiseksi ja kontrolloimiseksi. Monilla saattaa olla myös huonoja kokemuksia erilaisista asumisyksiköistä elämänhistorian varrelta (Granfelt 2015, 32). Toisaalta tuettu asuminen voi olla joillekin ratkaisu ainoastaan siitä syystä, että asuntoa on muuten vaikea saada. Monesti isoissa kaupungeissa vuokra-asuntojen pulan vuoksi on helpompaa päästä ensin tuettuun asumiseen, jossa onnistunut asuminen voi edesauttaa oman vuokra-asunnon saamista kaupungilta (Granfelt 2015, 24 & 31).

Nykyään Suomen asuntopolitiikkaan kuuluu Asunto ensin -periaate. Se tarkoittaa sitä, että asunnon tulisi olla jokaisen oikeus ja lähtökohta elämän rakentamiselle, ei palkinto, jonka voi ansaita esimerkiksi kuntoutukseen sitoutumalla. Asunnon saamisen ei tulisi edellyttää esimerkiksi sitoutumista päihteettömyyteen. Asumisen tulisi ensisijaisesti olla vuokrasuhteeseen perustuvaa, jossa asukkaalla on vuokralaisen oikeudet ja näin ollen oikeus valita omasta päihteidenkäytöstä asunnostaan, omista vieraistaan ja elämästään. (Leppo 2018, 33.) Nykyään onkin paljon Asunto ensin -periaatteella toimivia säätiöitä ja yhdistyksiä, joiden asunnoissa tai asumisyksiköissä asuminen on vuokrasuhteeseen perustuvaa ja tuki räätälöidään asiakkaan omien tarpeiden mukaan.

Toisaalta kaikille tämä ei ole paras vaihtoehto. Monesti esimerkiksi päihdeongelmista ja rikollisista piireistä eroon pyristelevät voivat tarvita ympäristöä, jossa voi olla turvassa päihteiltä ja rikollisuudelta (Granfelt 2015, 23). Tämän vuoksi tarjolla on ja tuleekin olla myös asumisyksiköitä, jotka edellyttävät asukkailtaan päihteettömyyteen sitoutumista ja tarjoavat turvallisen tilan kuntoutumiselle. Jotkut asumisyksiköt tarjoavat kuntoutujalle myös vertaistukea asumisyhteisöstä, mikä voi olla suuri voimavara monelle päihteistä eroon pyrkivälle (Granfelt 2015, 23). 

Asunto ei yksin korjaa elämän muita ongelmia

Asunto on peruslähtökohta elämän uudelleen rakentamiselle, mutta ongelmat eivät lopu pelkästään asunnon saamiseen. Osalla myös asumisen taidot ovat puutteelliset, varsinkin jos tausta asumisesta on hyvin rikkonainen eikä taitoja ole päässyt kehittymään. Ongelmia voi olla esimerkiksi vuokranmaksussa, asunnosta huolehtimisesta, ja vuokralaisten velvollisuuksien ja oikeuksien hahmottamisessa. Tyypillisiä häiriötilanteita ovat: Asukkaan aiheuttama melu tai muu häiritsevä käyttäytyminen, hajuhaitat, vesivahingot ja tulipalot sekä toistuvat murrot taloyhtiön yhteisissä tiloissa. (Leppo 2018, 49-50.)

Mikäli asuminen aiheuttaa häiriöitä taloyhtiössä ja häiriöt ovat vakavia, niihin on puututtava keskustelun lisäksi virallisemmilla keinoilla, joita on muun muassa varoituksen antaminen. Ongelmien jatkuessa saatetaan joutua toteuttamaan häätö käräjäoikeuden päätöksellä. (Leppo 2018 51.)

Hajanaisen asumishistorian takia voi pysyvään asuntoon kiinnittyminen olla myös psyykkisesti hankalaa. Osalla vangeista koko asumishistoriaa voi värittää elämän kaoottisuus ja turvattomuus, eikä mikään asunto ole välttämättä koskaan tuntunut kodilta.

Tuki ei saa katketa asunnon saamiseen. Jotta vankilasta vapautuvan kuntoutus ei loppuisi asunnon saamiseen, siviiliin pääsyn jälkeen, on ensiarvoisen tärkeää, että asunnon tarjoamisen lisäksi on saatavilla tukea myös asumiseen ja elämänhallintaan. Sosiaalityön tehtävänä on erilaisten tukipalveluiden ja erityisratkaisuiden kehittäminen ja organisointi, sekä taloudellisen ja sosiaalisen tuen tarjoaminen. Pahimmillaan siviilissä jatkuva elämänhallinnan puute tai sosiaalisen ympäristön haasteet voivat johtaa asunnon menettämiseen ja aloittaa uuden ongelmaisen rikos- tai päihdekierteen. Asiakkaalla on myös oikeus kieltäytyä palveluista.

Asunnon hankkiminen tulisi aloittaa viimeistään noin kuusi kuukautta ennen vapautumista. (Leppo 2018, 24.) Paitsi tarjotun asunnon, myös mahdollisen toimeentulotuen avulla pyritään ensisijaisesti varmistamaan muun muassa lääkehoidon jatkuvuus, ravinnon saanti sekä muita ihmisen perustarpeita. Vankilasta vapautuvilla, tai valvottuun koevapauteen siirtyvillä vangeilla on muuta väestöä enemmän päihde- ja mielenterveysongelmia, sekä erilaisia infektiotauteja. Tukea tarvitaan nivelvaiheessa usein myös rikollisuudesta irtautumiseen, velka- ja talousongelmiin, vuokranmaksun jatkuvuuden varmistamiseen, viranomaisten kanssa asiointiin, oppimishaasteisiin ja mahdollisesti jo vankilassa aloitettujen opintojen loppuun saattamiseen, työllistymiseen, ihmissuhteiden kuten perhesuhteisiin, asumisen ja arjen taitojen opetteluun, digitaalisten laitteiden ja sähköisen asioinnin opetteluun (Leppo 2018, 25).

Kuten kaikki hallitusohjelmat ovatkin tavoitteissaan kertoneet jo usean hallituskausien ajan, asunto kuuluu kaikille ja on kansalaisten perusoikeus ja sitä tulee tukea. Hallitusti, suunnitelmallisesti ja asteittain tapahtuva kuntouttaminen on päihdeongelmaisen vangin kannalta toimivin vaihtoehto.


Blogin kirjoittajat ovat Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan sosionomiopiskelijoita. 


Lähteet:

Granfelt, R. 2015. Asumissosiaalinen työ. Kotiin ja rikollisuudesta irti? Y-säätiön julkaisuja 2015. https://ysaatio.fi/assets/files/2015/11/asumissosiaalinen_tyo_julkaisu_web.pdf


Leppo, A. (toim.) 2018. Vapautuvien asumisen tuki. Käsikirja asumissosiaaliseen työhön rikostaustaisten kanssa. Helsinki: Kriminaalihuollon tukisäätö. https://www.krits.fi/wp-content/uploads/2018/05/1509-VAT_kaskirja_verkko_250118.pdf




Uusimmat kirjoitukset yrityksemme blogissa

Lue mikä on uutta tällä viikolla

Sain kutsun osallistua sokraattiseen dialogiin, jonka aiheena oli rikollisuudesta irrottautuminen. Vaikka minulla ei ollut mitään käsitystä, mitä toiminnalla edes tarkoitetaan, niin ennakkoluulottomana ilmoittauduin heti mukaan!

Mikä ajo minut rikolliseen maailmaan vaikka asiat oli ihan hyvin? Tai no, perusasiat oli elämässä hyvin mutta pään sisällä oli paljon käsittelemättömiä ongelmia, jotka ajoivat minut lopulta vankilaan, joka pysäytti tutkimaan, kuka minä olen ja mitä haluan elämältäni.

Otsikkosi Menee Tähän

Kirjoita alaotsikko tähän

Tässä tekstisi alkaa. Voit klikata tästä ja alkaa kirjoittamaan. Quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt neque porro quisquam est qui dolorem ipsum quia dolor sit amet consectetur adipisci velit sed quia non numquam eius modi tempora incidunt ut labore et.

Consequatur vel illum qui dolorem eum fugiat quo voluptas nulla pariatur at vero eos et accusamus et iusto odio dignissimos ducimus qui blanditiis praesentium voluptatum deleniti atque corrupti.


- Blogi -


Sain kutsun osallistua sokraattiseen dialogiin, jonka aiheena oli rikollisuudesta irrottautuminen. Vaikka minulla ei ollut mitään käsitystä, mitä toiminnalla edes tarkoitetaan, niin ennakkoluulottomana ilmoittauduin heti mukaan!

Mikä ajo minut rikolliseen maailmaan vaikka asiat oli ihan hyvin? Tai no, perusasiat oli elämässä hyvin mutta pään sisällä oli paljon käsittelemättömiä ongelmia, jotka ajoivat minut lopulta vankilaan, joka pysäytti tutkimaan, kuka minä olen ja mitä haluan elämältäni.

Miten rikoksettomaan elämäntapaan pääsee? Mä oon miettinyt tota kysymystä nyt paljon, et mitä mä oon tehnyt vankilan jälkeen etten ole palannut rikosten pariin. Vankilassa ollessani mun päähän iskostui niin vahvasti se päätös, etten halua elää tämmöistä elämää. Vankila saa riittää nyt! Nyt kun mietin tota kysymystä niin ensimmäiseksi vastaisin...

Tämän vuoden maaliskuussa pääsin vihdoinkin kävelemään vankilan porteista ulos koevapauteen. Fiilis oli huikea, koska olin istunut vankilassa kolme vuotta ja edessä oli puolen vuoden koevapaus! Päätin, että siinä sai olla elämäni ensimmäinen ja viimeinen tuomio. Ajattelin, että tuomio on suoritettu ja kärsitty. Luulin, että voin jatkaa jälleen...

Vuoden 2017 keväällä poliisi pidätti ja vangitsi minut törkeistä huumausaine- sekä omaisuusrikoksista. Tämä oli käännekohta elämässäni. Siitä alkoi minun desistanssini.